POHJAPIIRUSTUKSIA

Helsingin Sanomat julkaisi viime viikonlopulla artikkelin, jossa kerrottiin Tampereella ja muuallakin mainiosti kaupaksi menevistä miljoona-asunnoista. Nyt tehdään kaikkein varakkaita verten erilaisia torneja ja niihin ”ylellisiä” penthouseja.

Kun toisaalla viritellään jopa kuolemanodotuskopperoiksi nimiteltyjä 15 neliön hurjaan hintaan vuokrattavia ns. miniasuntoja mm. Vantaalle, esittelee valtakunnan tärkein ja viime aikoina oudon viihteellistynyrt HS trendiä, jonka mukaan rikkaat tarvitsevat ja ostavat erityisesti korkeisiin taloihin heitä varten tehtyjä ns. luksusasuntoja. Suomalainen luksus käsittää edelleen kuitenkin vain pimeitä kylpyhuoneita suihkuineen, kopperosaunoja ja taatusti muovisia listoja ja pinnan alta löytvää halpaa ns. sämppää. Todella korkealaatusita rakentamista meillä näkee vielä harvoin, sillä luksus-sanaa käytetään lähinnä mielikuvia luotaessa.

Katsoin uteliaana, millaisia nämä miljoona-asunnot rakennusliikkeen esitteessä sitten olisivat. Itsekin asuntosuunnittelun perusopit läpi käyneenä ja asuntoja sekä asuntoalueita sekä tavallisille ihmisille että tavaomaista hyvätuloisemille suunnitelleena sekä maan ehkä edistyksellisimmässä suuressa ja tyylikkässä kerrostalossa lapsuudessani asuneena, en kuitenkaan voinut kuin hämmästyä siitä, millainen ihmis- ja maailmankuva esitteltyyn noin 300 neliön suuruisen asunnon pohjapiirrokseen liittyy. Samassa kohteessa on toki myös yksiöitä. Jotkut niistä ovat jopa parvekkeettomia, kapeita ja syviä. Noin 44 neliömetrin suuruiseen asuntoon on saatu vain yksi ikkuna, kaikki muu näyttää edustavan pienintä yhteistä nimittäjää.

16112812_10154952901324777_3845246978289220390_o

Suurin, noin kolmen miljoonan euron hintainen asunto tarjoaa ammattilaisen silmille monia virheitä ja kummallisuuksia. Sisään tultaessa katse ei suinkaan kohdistu kauniiseen näkymään huolellisesti mietityn tilasarjan läpi, vaan ensimmäisenä on edessä teknisen tilan ovi! Pihan puolelle kapean käytävän varrelle on saatu kaksi pikkuista lastenhuonetta, joilla ei ole edes omaa pientä kylpyhuonetta. Saattaa olla, että huoneet on tarkoitettu palvelusväelle, niin pieniltä ne muihin keskenään kömpelösti jäsenneltyihin tiloihin verrattuina ovat. Asuntoon liittyy kaiken maailman terasseja, oma spa (!) ja ”lounge”. Valtavalla vaatehuoneella on oma parveke – mutta sillä suurehkolla yksiöllä ei! Keittiöön tullaan ruokatavaroidenkin kanssa paraatiovesta, mutta ns. master bedroomin ja käytävän välillä ei ole edes ovea. Tässä, olkaa hyvä:

15977755_10154885295913959_7721508719117712810_n

On itsestään selvää, että kuvan mukainen pohjapiirros  tarvitsisi suurta viilausta. Miljoonia asuntoon sijoittava tulee tarvitsemaan oman arkkitehtinsa laittamaan pohjapiirooksen mukaiset hullutukset parempaan järjestykseen. Tällainen kummallinen ”yksilöllinen” kerskahuoneisto on sitä paitsi hankalaa saada kaupaksi.

Vertailun vuoksi sain kollega Mika Penttiseltä kuvan aivan toisenlaisesta tavasta ratkaista suuren asunnon pohjapiirros sekä samanlaisen talon yläkestaan ratkaistuna kaksi oloissamme suurehokoa asuntoa. Pääsuunnittelijana on ollut Kirsi Korhonen, ja jälki on selkeää ja ajatonta. Jälleenmyynninkään ei tämän Tapiolan Kaupinkallion suhteen uskoisi tuottavan vaikeuksia, kun kaikki on kerrlla mietitty kuntoon. Korhosella ja Penttisellä on yhteinen ja erittäin korkeatasoista jälkeä asuntosuunnittelussa tuottava arkkitehtitoimisto täällä Helsingin Kruununhaassa. Minulla on ollut ilo kirjoittaa heidän parhaista suunnitelmistaan sekä Betoni- että Arkkitehti-lehteen. Tässä alla olevassa kuvassa Tapiolan kohteen plaanit eli pohjapiirrokset: selkeätä, yleispätevää ja tyylikästä. Lapsia ei sijoitettaisi 280 neliön asunnossa omiin pikku kopperoihinsa, ja asunnot on  helppo myydä edelleen, ilman kalliita kaiken uusiksi panemista – joka sitä paitsi on kansantaloudellisesti huuhaata: rakennetaan huonosti toimivia ”yksilöllisiä” asuntoja, jotka sitten myytäessä eivät toimi kuin alkuperäisen omistajan kanssa samanlaisia yksilöitä etsittäessä. Kun näitä ei löydy, hajotetaan seiniä – kenties vain muutamia vuosia vanhoja, ja kiusataan muita asukkaista kovalla rakennusajan metelillä.

unsaved-preview-document

Tampereen kohteen nimi on kummallisesti ”Luminary”, ja niitä on kaksi. Asunnot ovat myynnissä, ja osa on jo mennyt. MIljonääreille, tietenkin. Ja pikkuisimmat vähäväkisemmille, mutta nekin kovaan neliöhintaan.

Luminary tarkoittaa harvinaisen menestynyttä henkilöä kuten vaikkapa kirjailijaa. Se tarkoittaa myös valoa säteilevää esinettä tai oliota, vaikkapa taivaankappaletta.

Puuttumatta enempää Tampereen Luminaryjen arkkitehtuuriin, voin vakuuttaa nähneeni huomattavasti valovoimaisempaa uutta rakentamista. Ja luksusta.

Tampereen hankkeen pääsuunnittelijana toimii löytämieni tietojen perusteella arkkitehti Petri Tavilampi, projektiarkkitehtinä Ingo Pfeifer sekä sisustusarkkitehteinä Mikko Vesanen ja Anna Katariina Tilli. Tämä kirjoitus ei ota kantaa Luminary-nimisen kohteen  arkkitehtuuriin vaan katselee vain muutamaa asuntopohjaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s