KAUPPALEHDEN ARTIKKELISSA SYYTETÄÄN SAFA-MAFIAA / TÄYDENNETTY 21.2.

 

KAUPPALEHDEN ARTIKKELISSA SYYTETÄÄN SAFA-MAFIAA / TÄYDENNETTY 21.2

Asumisen hinta nouse nousemistaan, etenkin pääkaupunkiseudulla. Helsinkiin pitäsi keskittää satoja tuhansia asukkaita lisää. Valtavan monet tahot haluavat tästä performatiivisesta suurtapahtumasta toki myös roposensa – ennen kaikkea rakennusala.

Hintatason nousemista kiihdyttävät myös monenlaiset iloiset city-elämäntapa-artikkelit, gentrifikaation apuna kulkeva uus kiva ruokakulttuurijournalismi ja vaikka mikä. Keskituloisilta karkaavat kuitenkin asialliset asumiset riittävn suurissa asunnoissa, ja vuokrataso ylittää jo Pariisin kauneimmat bulevarditkin.

Muistaakseni apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki kertoi korkeaan hinta- ja kustannustasoon liittyvän tilanteen perusteluna olevan sen että kun palkkatasokin nousee, niin nousee myös hintataso. Ja niin edelleen.

Arkkivahtina en viitsi kirjoitta, mitä mieltä tuollaisesta lausumasta olen – ei tulisi painokelpoista. Sinnemäki kertoi viime keväänä Venetsian biennaalissa kansainvälisen yleisön läsnä ollessa myös, että yli 60-vuotiaat suomalaiset eivät ymmärrä kansainvälisyyttä ja sitä, että jossain perhessä voidaan olla naimisssä ulkomaalaisen ja jopa eri värisen ihmisen kanssa. Kyllä, hän sanoi: ” . . . people over sixty in Finland do not understand . . .” Arkkivahti, 16-vuotiaana Yhdysvalloissa ylioppilaaksi päässyt ja paljon kaikenlaisia ihmisiä elämässään nähnyt, nousi saman tien istuimeltaan ja jatkoi kulkuansa – häveten toki arvon apulaiskaupunginjohtajan esittämiä näkemyksiä ja niitä kovasti ihmetellen. Jalat oli pakko kuumentuneiden tunteiden viilentämiseksi upottaa Australian näyttelypaviljongin vilvoittavaan veteen.

No niin, tässä linkki sekä screen shot -osakopio Kauppalehden artikkelista, jossa Hannu Lehto saa aivan vapaasti esittää omia näkemyksiään ja esitellä omaa yritystään. Se, millaista  journalismia tällainen edustaa, jääköön muiden pääteltäväksi. Asialla on ollut toimittaja Olli Herrala.

Katsotaan, millaisia vastineita artikkeliin tulee Suomen Arkkitehtiliiton suunnalta. Rakennusalan yrittäjä Lehto esitteli samanlaisia syytöksiä jo Rakennsulehdessä aiemmalla viikolla.

screen-shot-2017-02-20-at-10-14-28-am

Seuraan toki tilannetta, mutta en toden totta ns. online -tilassa. On niin paljon muutakin tekemistä – vaikka onkin älypuhelimet ja muut vermeet.

Asiaa siis seurataan, myös Arkkivahti seuraa. Tässä linkki SAFA:n pääsihteeri Paula Huotelinin jo aiempaan vastineeseen Rakennuslehdessä.

Hannu Lehdon yritystä kehutaan heti Kauppalehden artikkelin alussa huippukannattavaksi. Minä en kuitenkaan kannata syytöksiä SAFA-mafiasta. Toinen asia on, kuinka arkkitehtien liitossa kukin on vaikuttanut erilaisiin nimityksiin, painotuksiin, johtajavalintoihin ja niin edelleen – on sielläkin sisäpiirinsä. Kaikkialla on. Jos et ole in, olet out. Arkkivahtina en ole tainnut kovinkaan olla kaikkien kollegoiden suosiossa – mutta: joka on kaikkien ystävä ei ole kenenkään ystävä.

SAFA:ssa on kuitenkin reilut 3000 jäsentä. Liiton leimaaminen mafioituneeksi ja korruptoituneeksi loukkaa kaikkia niitä jäseniä, jotka eivät a korruptoidu ja b ole korruptoitavissa.

Muistelisin tai muistuttaisin mielelläni, mitä tapahtui, kun asemakaavoittaminen ja talojen suunnittelu annettiin jossain vaiheessa aluerakentajien vastuulle, lähes kokonaan. Laadulla ei ollut väliä mutta määrällä sen sijaan oli.

* * * *

SAFA kirjoitti Kauppalehdelle vastineen, jonka sain puheenjohtaja Leena Rossilta. Sain sen tiedokseni eilen iltapäivällä ja se on kokonaisuudessaan tässä / lihavoinnit ovat minun:

SAFA vastaa Hannu Lehdolle

Kauppalehti antoi 19.2.2017 palstatilaa toimitusjohtaja Hannu Lehdolle, jonka mielikuvissa muun muassa Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ja arkkitehdit ovat syyllisiä asumisen korkeaan hintatasoon Etelä-Suomessa. Lehto myös hyökkää perusteettomasti Arkkitehtiliiton kimppuun kilpailunvääristämissyyttein.

On harmillista, että asumisen, asuntorakentamisen ja kaavoituksen käytännöistä toistuvasti puhutaan ammattipiireissä ja julkisuudessa tosiasioita, jutustelua ja syytöksiä puolihuolimattomasti sekoittaen. Artikkelissa Lehto sortuu näiden keskustelujen helmasyntiin, sekoittaen rakentamiskustannukset ja asumisen hinnan.

Asuntojen hinnat määrittyvät vapailla markkinoilla. Sadalla tuhannella eurolla pääkaupunkiseudulle rakennettu kaksio ei muutu kenenkään asunnoksi siihen hintaan. Asunto voidaan myydä edullisesti ensimmäiselle asukkaalle, mutta seuraavalle omistajalle se siirtyy alueella määrittyvään markkinahintaan. Kaava määrittää rakennuksen kustannuksia vain osittain. Kuten Lehto toteaa, on rakentajilla syytä katsoa peiliin. Lehdon yrityskin myy kaksioita lupauksiinsa nähden 1,5-2-kertaisella hinnalla.

Itävallan ja Suomen asuinkerrostalojen rakentamiskäytäntöjä vertaillut Raklin selvitys tunnistaa maiden huomattaville kustannuseroille useita tekijöitä työmaapalveluista koneelliseen ilmanvaihtoon, mutta ei arkkitehtien mafiaa.

Yleistävää väitettä viranomaisen ylläpitämistä suunnittelijalistoista on vaikea kommentoida muutoin kun toteamalla, että rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa valinnoistaan. Mitä useampi ammattitaitoinen toimija – oli sitten kyse rakentajasta tai suunnittelijasta – kentällä työskentelee, sitä toimivampaa on kilpailu, ja sitä enemmän markkinoille saadaan tarpeita vastaavia asuntoja. Tänäkin päivänä kentällä tehdään asumisen eteen enemmän työtä kuin pitkään aikaan, ja arkkitehtien vaikutusmahdollisuudet ovat pikemminkin rajalliset kuin valtavat. Ammatillis-aatteellinen yhdistys Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ei voi rajoittaa kilpailua, sillä se ei ole osapuoli suunnittelijavalinnoissa eikä maankäytön suunnittelussa.

Lehto väittää, että asumisen hinta korjaantuu sillä, että hän saa rakennusliikkeen johtajana piirtää asemakaavansa itse. Kaavoituksen ammattilaiset tietävät, että hyvä kaava aina hyvään rakentamiseen asti vaatii johdonmukaisuutta, hyvin johdettua monialaista ammattitaitoa, avoimuutta ja poliittista tahtoa. Maankäytön suunnittelussa on monta osapuolta, jossa joko kunnan tai muun maanomistajan konsulttina toimiva arkkitehtitoimisto on vain yksi.

Kaavat, olivat ne sitten pellolle tai tiukkaan paikkaan tehtyjä, toteutuvat monien eri tahojen rahalla ja vaikuttavat vielä useampien tahojen ympäristöön. Yksipuolisen monistamisen sijaan ihmiset haluavat sekä asukkaina että lähiympäristön naapureina kokea aitoa vuorovaikutusta, arvostetuksi tulemisen tunnetta, erilaisten näkemysten huomioon ottamista, moninaisuutta ja paikkaan personoituja ratkaisuja. Tätä pitää odottaa myös rakennusalan liiketoiminnan ammattilailta.

Kaavoitusjärjestelmä on hieno esimerkki kunnallisesta demokratiasta, Lehdon esittämä malli on trumpilainen näkemys yksinvallan ihanuudesta. Lehtomainen kaavoitusmalli sopii metsän keskelle näkymättömiin muusta asutuksesta.

Tarvitsemme lisää asuntoja, lisää ideoita ja tekoja, selvityksiä ja tutkimusta siitä, miten asumista palvelevaa toimivaa kilpailua ja mahdollisuuksia voidaan edistää. Arkkitehdit ovat muutoksen halussa mukana.

Yhteistyöterveisin

Leena Rossi
Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, puheenjohtaja

Itse en missään nimessä olisi viitannut sanallakaan Yhdysvaltain prsidenttiin vaan osoittanut katsetta sellaisiin alueisiin, jotka on toteutettu pienimmän yhteisen nimittäjän ja grynderin säätelemän asemakaavan ja muiden ympäristön laadusta tinkivien periaatteiden mukaan. Kauppalehden Olli Herrala otti sen tietenkin heti lennokkaasti otsikkoon, joka on ns. syvältä.

Kuva on Kauppalehden artikkelista, joka kertoo SAFA:n vastineesta. Kas näin:

screen-shot-2017-02-21-at-10-41-07-am

Kuvavalinta on hupaisa, näemmä erittäin kalliin (jos pääkaupukiseudulla) ja suurehkon asunnon keittiöstä. Se taas menee Suomessa myyntipuheissa kepeästi luksuksena, muualla ei taitaisi ihan mennä.

Kauppalehden keskusteluketjuissa on Herralan kummankin artikkelin hännillä kaikenlaista sälää ja asenteellista arkkitehtikunnan moukarointia. Edelleen sotketaan myös itse rakentamisen ja myytävän asunnon hinta, unohtaen sekin että ainakin pääkaupungissa markkinoille tuotetaan vain sen verran, että kalliilla myydään ja vuokrataan.

Aihetta tulisi ehdottomasti käsitellä laajemmin – ja edelleen, kiitos, asiallisin argumentein.

 

 

One thought on “KAUPPALEHDEN ARTIKKELISSA SYYTETÄÄN SAFA-MAFIAA / TÄYDENNETTY 21.2.

  1. Täydennyksenä: toki arkkitehtin pöydillä syntyvät suunnitelmat siitä, mitä rakennetaan, ja ne suunnitelmat vaikuttavat tietenkin kustannuksiin. Mutta kyllä se on niin, että tilaaja tilaa ja hyväksyy ne suunnitelmat. Jos minä haluaisin ja tilaisin, leikitään vaikka puolikkaan kerrostalokorttelin suunnitelmat, en taatusti valitsisi ensimmäistä vastaantulevaa rippikoulun käynyttä ja rokotettua vaan mahdollisimman taitavan ja asuntosuunnittelussa kokeneen ja käytännössä testautuneen arkkitehtitoimiston.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s