JÄTKÄSAARI, RUOHOLAHTI JA REKAT

 

JÄTKÄSAARI, RUOHOLAHTI JA REKAT

Kollegani Ilpo Aarniala kirjoitti Helsingin Sanomien yleisönosastoon Ruoholahden ja Jätkäsaaren raskaasta liikenteestä. Tässä kopioituna koko lyhykäinen kirjoitus:

”JUTUSSA Kirkkonummen rantaviivan saavuttamattomuudesta (HS Kaupunki 8.3.) tuotiin esille mahdollisuus rakentaa asuntoja ­Helsingin omistaman Kantvikin sataman alueelle. Toinen mahdol­lisuus on siirtää Ruoholahtea monin tavoin haittaava autolauttojen satama Kantvikiin, josta on lyhyempi laivaväylä Tallinnaan kuin Länsisatamasta ja hyvät yhteydet pääliikenneverkkoon.

Ruoholahden liikennesumppu on Helsingin pahin ja pahenee edelleen rekkaliikenteen lisääntyessä sekä Jätkäsaaren ja Herne­saaren asuinalueiden valmistuttua. Henkilöliikenne voi jäädä ­Länsisatamaan ja hyödyntää vasta valmistunutta laivaterminaalia ja nopeita laivoja, jolloin matka-aika Tallinnaan lyhenee. Tämä on paljon halvempi ratkaisu kuin ainakin 12 miljardia euroa maksava, aikaisintaan 20 vuoden kuluttua valmistuva tunneli Pasilasta Tallinnaan.

Autolauttojen siirto Kantvikiin tarvinnee vain viiden vuoden siirtymäajan. Siitä on sekin hyöty, että rekkaliikenteen käytössä oleville alueille Jätkäsaaressa voidaan rakentaa asuntoja.

Ilpo Aarniala

Kun menneellä viikolla kävin Jätkäsaaressa hyytävässä viimassa parin tunnin kävelyllä tutustumassa uusiin ja vielä rakenteilla oleviin kerrostaloihin, en itsekään voinut olla huomaamatta kahta asiaa. Nyt tässä otamme toki huomioon senkin, että alue on vielä kesken.

Seikka, johon kiinnitin huomiota oli katutason eli jalkakäytävän viereisten kerrosten tai kivijalkojen käsittely. Nimittäin: jalankulkijalla ei tullut sellainen olo, että oltaisiin uudessa ja ihmisystävällisessä kalliissa urbaanissa kaupunginosassa. Mielikuva oli enemmänkin nukkumakaupunkiosamainen; mitään mielikuvia tulevista kaupoista, kahviloista tai muista pienyrityksistä ei ikkunoiden perustella juuri syntynyt. Samanlainen nuivuus vaivaa jo Arabianrannan aluetta, ja luulisi siitä jo opitun. Myös Kalasatamassa ollaan ikään kuin pääkaupungin keskustan kaupunginosassa, mutta se ei sittenkään tunnu kaupungilta.

Tiedän toki, että palvelut ja pienyrittäjät uskaltavat tulla kuvioihin mukaan vasta kun riittävä asiakaskunta on taattu. Myöskään joku yksittäinen Verkkokauppa asiakasvirtoineen ei katukuvaa paljon elävöitä, kävi siellä päivittäin kuinka paljon asiakkaita ja kuinka kaukaa tahansa.

IMG_3119

Toinen havaintoni olivat katuja pitkin vyöryvät rekat – ja toki tietenkin työmaaliikenne, se toistaiseksi tarvittava. Ajattelinkin: tuskinpa kovin miellyttävä urbaani olotila syntyy, mikäli kauniiden huonemaisten parvekkeiden alapuolella murisevat säännöllisesti laivojen kidoista myös raskaan liikenteen ajoneuvot, siis pitkin niitä urbaaneja katuja.

Kollega Aarniolla saattaa siis kirjoituksessaan olla pointtinsa – eli raskaan liikenteen autolauttoja ei tarvita Helsingin Jätkäsaareen ja tulpittamaan Ruoholahden liikennettä. Matkustajaliikenteen on toki parasta lähteä niin läheltä keskustaa kuin mahdollista. Uusi terminaali lisännee vaivattomuutta – Tallink-Siljan laivoihin pääsy koiran ja matkalaukkujen kanssa pitkiä käytäviä pitkin ja Tallinnan päässä vielä pidempien kautta ulos on nyt toistaiseksi koettu.

Ja vielä ”urbaanista”:

Screen Shot 2017-03-12 at 9.55.09 AM

Helsingin Sanomista luin myös kummallisen otsikon siitä, kuinka Jätkäsaareen rakennetaan Suomen urbaanien neliökilometri. No, kohotin taas kulmakarvaani: urbaani  sinänsä ei synny pelkästään siitä, että tietylle alueelle tunnutaan juuri nyt rakentavan suuri määrä kerrostaloja. Se, että on paljon kerrostaloja ei myöskään tarkoita, että tehdään parasta uutta kaupunkia.

IMG_3092

Odottelen mielenkiinnolla, millainen kaupunginosa Jätkäsaaresta on tulossa. Todellinen urbaani arkkitehtuuri tuntuu nyt meillä ainakin siellä olevan hukassa, sen verran väkinäisesti väännetyiltä jotkut Jätkäsaaren uudet rakennukset näyttivät ja sen verran myös karulta jalankulkijan taival pitkin julkisivujen viertä.

IMG_3111

Kuvat ovat nyt lähinnä kuvituksena eikä kärkeni kohdistu nyt erityisesti yhteenkään yksittäiseen rakennukseen. sen toteuttaneeseen rakennusliikkeeseen saati suunnittelijaan. Viimaisena päivänä ei kuvaaminenkaan paljoa kiehtonut.

 

 

Yksi vastaus artikkeliiin “JÄTKÄSAARI, RUOHOLAHTI JA REKAT

  1. Laivaliikenteestä sen verran, että ongelmahan on juuri siinä, että rekat ja matkustajat kulkevat samoilla lautoilla. Helsingin satama voisi tämän muuttaa hinnoittelulla, siis ohjata rekat ja henkilöautotkin Vuosaareen, mutta laivayhtiöiden kalusto on autolauttoja ja niiden operointi ilmeisesti on kannattavaa. Laivayhtiö ei tietysti halua maksaa kaupunkiympäristön miellyttävyydestä jos ei ole pakko, eikä Helsinki halua tehdä mutkaa sataman toimintaan ja talouteen. Maailmallahan kyllä rekat ja matkustaja on erotettu eri aluksiin monessakin paikassa, eikä kaluston vaihtamisenkaan luulisi olevan sen ihmeellisempi juttu. Laivojahan maailmassa ostetaan ja myydään.

    Kantvik varmaan sinänsä on hyvä paikka, mutta se oli ehdolla Helsingin uudeksi satamaksi silloin, kun paikkaa valittiin. Valinta päätyi Vuosaareen ja siellä pitäisi nyt olla valmis satama rekkaliikennettä varten. Vapaata kapasiteettiakin oli riittämiin ainakin joku vuosi sitten. En tiedä, onko nyttemin meno vilkastunut.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s