”TYÖLÄISELLE”

Screen Shot 2017-03-21 at 11.16.29 AM

”TYÖLÄISELLE”

Arkkivahtina laitan tässä muutaman kuvan sunnuntaista kirjoitustani negatiivisena pitäneelle nimimerkki TYÖLÄISELLE. Korostan edelleen, että asioista ja ilmiöistä kuten sekeästi lähes mainoksen kaltaisesta lehtikirjoituksesta voi ja saa kirjoittaa kriittisesti – muusikko Lauri Ylöselle ja toimittajallekin voi silti toivottaa onnea, menestystä ja pitkää ikää.

Kun valveutunut rakennuttaja kääntyy arkkitehdin puoleen, syntyy monenlaista jälkeä. Arkkitehti, siis sanan varsinaisessa mielessä, ei siis vain kuuntele ja katsele kun tilaaja raapustelee ideoitaan paperille – ja toimi sitten niiden puhtaaksipiirtäjänä. Ei toden totta.

Tein itse OPTIO-nimiseen lehteen laajan artikkelikokonaisuuden noin puolesta tusinasta ihanasta ykstyistalosta, joissa arkkitehdin ja tilaajan vuoropuhelu oli ollut erinomaista. Tuloksista näki, kuka se suunnittelun ammattilainen ja toiveiden paras tulkitsija oli ollut.

Arkkitehti Jyrki Tasalta on tilattu useita yksityistaloja, joista ylimmän kuvan suuri ja todella kalliskin on Helsingin Munkkiniemessä. Se on ainutlaatuinen eikä sen tyyliä ole matkittu viime vuosisadan eikä tämänkään päivän Kaliforniasta.

Ystäväni ja kollegani Jyrki suunnitteli myös  erikoisen ja hyvin tuntemani talon nimeltä Moby Dick, ja se on Espoossa. Tässä siitä vain yksi kuva.

Screen Shot 2017-03-21 at 11.17.21 AM

Kollegani Pekka Helin on suunnitellut upeita yksityistaloja useille tilaajille, tässä eräs niistä. Se on paikkaansa ja maisemaansa istutettu ja sovitettu, ja edustaa taatusti ns. kansainväliseen tasoonkin yltävää high endiä – eikä suinkaan hintansa vaan kvaliteettiensa puolesta.

Screen Shot 2017-03-21 at 11.18.53 AM

Kollega Olavi Koponen on suunnitellut aivan ihanan huvilan, Villa Rivieran, joka sijaitsee Saimaan saaressa. Siinäkin tilaajan ja arkkitehdin yhteistyö on tuottanut ainutlaatuisen synteesin, mutta ei pariskunta Olavi Koposta minään puhtaaksipiirtäjänä ole pitänyt. Päin vastoin: he halusivat juuri Olavin suunnittelmaan talonsa. Tässä yksi kuva Villa Rivierasta, jossa Olavin kanssa kävimme yhdessä ja tapasin myös ne ihmiset, jotka halusivat valita mahdollisimman taitavan arkkitehdin.

Screen Shot 2017-03-21 at 11.50.52 AM

Akateemikko Juha Leiviskä on suunnitellut myös joitakin yksityistaloja, ja ainakin yhdestä olen kirjoittanut tarkemmin ja laajemmin. Siinäkin tilaajat halusivat herkkävaistoisen arkkitehdin tekemään heidän tarpeitaan vastaavan yksityistalon – mutta eivät tietenkään palkanneet arvostettua kollegaa ideoittensa puhtaaksipiirtäjäksi. Talo tihkuu kaunista valoa ja se on täynnä nerokkaita ratkaisuja – vaikka kadulta päin katsottuna onkin perin vaatimaton. Vaatimattomuus muuten kaunistaa, arkkitehtuurissakin. Hienoimmat yksityistalot ovat sisältä tilantuntunsa vuoksi huomattavasti ulkoista hahmoaan anteliaampia.

Etelä-amerikkalainen arkkitehti Lina Bo Bardi ei Suomessa ole kovin tunnettu, mutta hänelläkin on repertuaarissaan kerrassaan ihania huviloita. Tässä niistä yksi.

Screen Shot 2017-03-21 at 12.25.02 PM

Mutta jos ”rakennuttajalla” sen sijaan tarkoitetaan firmaa – pientäkin – joka rakennuttaa ja kauppaa taloja, onkin jo kyse aivan erilaisesta tilaaja-arkkitehti-suhteesta. Rakennuttaja tietää tai uskoo tietävänsä, mikä menee kaupaksi ja laittaa palkkaamansa arkkitehdin sitten virittelemään jotakin helposti myytävää ja tämän hetken trendien mukaista. Viisas ei toki tee trendien mukaista vaan myös ajallisesti kestävää, mutta se onkin jo toisen kirjoituksen asia.

Monen talotehtaiden palkkaamat suunnitteljat eivät ole edes arkkitehteja, vaan tyyppitaloja kehittelevät sisustussuunnittelijat ja muut vastaavat, asumisesta jotain tietävät ihmiset. Seinäjoen asuntomessuilla erottui kuitenkin – edukseen – kaksi rakennusta. Toinen oli suunniteltu tunnetulle pikaluistelijalle ja hänen perheelleen, mutta kyllä siinäkin arkkitehti Teemu Hirvilammi oli se suunnittelija. Toinen, enemmänkin  tyyppitalo, oli arkkitehti Anssi Lassilan käsialaa. Sekin erottui alueen muista taloista – ehdottomasti taitavammin mietittynä. Tässä alla Hirvilammen suunnittelmasta talosta minun ottamani kuva. Yksityistalon piha ja ulkotilat on nekin mietitty ja istutettu huolella.

Screen Shot 2017-03-21 at 12.08.24 PM

Kun  itse olen tehnyt yksityisille toimeksiantajille, on tapana ollut useammankin kerran istua alas ja keskustella. Rakennusten varsinainen tilajako, hahmo, ikkuna-aukotukset, sijoittelu tontille, näkymien huomioon ottaminen ja niin edelleen ovat aina olleet avainasemassa, ja samoin  tietenkin asemakaavan ja sen määräysten kunnioittaminen. Makuuhuoneisiin on haluttu aamuvalo, kettiöstä näkymä kadulle sekä rajattu ulkotilojen yksitysemmät osat suojaisiksi. Pientäkin kesähuvilan lisärakentamisprojetia pyöriteltiin useita kertoja. Luonnospaperia kului ennen kuin tilaajat itsekään hahmottivat, mitä oikeasti halusivat ja miksi. Prosessi oli työläs, mutta paikalla on nyt pari maastoon ja ympäristöön sopivaa huolella rakennettua, vaatimatonta mutta käytännöllistä ja sisältä ihanaa lisärakennusta. Niitä on myös kiitelty. Tilaaja kääntyi minun puoleeni juuri siksi, että ei pystynyt itse hahmottamaan toiveitaan ja tarpeitaan kolmiulotteisten rakennusten muotoon. En siis ollut koskaan rakennuttajan puhtaaksipiirtäjä vaan heidän kipeästi avukseen tarvitsema arkkitehti.

Näiden ja lukuisien muiden esimerkkien valossa kumoan TYÖLÄIS-nimimerkin takana piileskelevän henkilön väitteen siitä, että ”pientalo tyypillisestikin on enemmän rakennuttajansa . . . näköinen”.

Hyvä arkkitehti tulkitsee tilaajansa toiveet ja tekee sillä tavalla ”näköistä”. Erikseen ovat sitten ruutupaperille piirretyt ajatukset ja pienellä palkkiolla ostetut arkkitehdit tai rakennusinsinöörit, jotka nopeasti hoitavat asiat sitten lupavaiheeseen, pahemmin kyselemättä mutta turhat mutkat oikoen ja asemakaavaa kunnioittaen.

Todellisille arkkitehdelle pientalot ovat myös oivallisia testilaboratorioita detaljien ja muiden aihioden hiomiseksi. Ihanuuksia löytyy myös arkkitehtien itselleen ja perheelleen tekemistä taloista aina Munkkinimen Riihitieltä (Aino ja Alvar Aalto) Drottninholmiin (Ralph Erskine) aina pieneen sveitsiläiseen Haldensteinin kylään asti (Peter Zumthor – alla).

Screen Shot 2017-03-21 at 12.41.56 PM

Varsinainen helmi löytyy Lontoosta ja se on Sir John Soanen oma koti. Suosittelen lämpimästi TYÖLÄISELLE ja mulle firman miehille visiittiä.

Joskus paikka on mahdollista kokea juuri sellaisessa valossa, miten se aikanaan pimeinä iltoin valaistiin. Päivänvalon tuominen alas muihin tiloihin on tässä rakennuksessa – tai vierekkäisten rakennusten yhdistelmässä – suorastaan mestarillista. Mutta: Soane olkin mestari.

Screen Shot 2017-03-21 at 12.18.12 PM

Varsinainen ymmärrys rakennuksista ja niiden kvaliteetieta löytyy vain kun ne oikeasti tuntee ja niissä on vieraillut tai jopa asunut. Siksipä saavat lukijat googlata aivan vapaasti ja omin neuvoin. Erinomaisesti tuntemani Stofanel Investment Berliinissä tekee asuntokokonaisuuksien tuottamisella bisnestä – mutta valitsee aina mahdollisimman taitavat arkkitehdit. Muun muass Gruentuch Ernst arkkitehtien suunnittelema Marthashof on saanut lukuisia palkintoja – ilman että rouva Giovanna Stefanel-Stoffel on käskenyt kenenkään piirtää puhtaaksi yhtään mitään omaa ideaansa. Laatutietoinen rakennuttaja kääntyy aina mahdollisimman taitavien suunnittelijoiden puoleen ja luottaa näiden uutta luovaan ammatilliseen asiantuntemukseen. Vain moukat kohtelevat arvostettua arkkitehtia kuin puoliksi mietittyjen irtoideoittensa puhtaaksipiirtäjää.

Lauri Ylönen on sen sijaan ollut kadehdittavassa asemassa sen kalifornialaishuvilan suhteen, josta on lehtiartikkelin mukaan saanut itselleen innoitusta. Mutta minä olen käynyt ja kirjoittanut jokaisesta tässä lyhyessä kirjoituksessa mainitsemistani – paitsi tuossa Lina Bo Bardin suunnittelemasta.

Ehkä sekin hetki joskus tulee.

7 thoughts on “”TYÖLÄISELLE”

    1. Nämä asiat eivät ole laisinkaan niin yksiviivaisia kuin mitä saamani kommentti antoi ymmärtää. Myös kriittisyys ja analyyttisyys on eri asia kuin negatiivisuus. Oman alani tuntijana ja arkkitehtuurijournalistina minun on kiinnittäminen huomiota asioihin, jotka eivät viihteenomaisessa ja henkilöhakuisessa ”arkkitehtuurijulkisuudessa” heti avaudu.

      Suomessa on suuri määrä taitavia arkkitehteja, jotka eivät koskaan saa laajaa medianäkyvyyttä. Tällä hetkellä se on niin, julkisuudella myydään – sekä haalitaan klikkauksia että muutakin.

      Asuntosuunnittelu on todella vaativa laji, ja ns. räätälöidyn yksityistalon erityisesti. Mutta: jos tekee liian yksilöllisiin tarpeihisiin, saattaa myynnin kanssa tulla ongelmia kun ei löydykään samoja tarpeita omaavia seruaavia asukkaita eli ostajia. Niin se vaan menee. – Olen itse myös käynyt parissa ihmisten omien suunnitelmien mukaan tehdyssä ”unelmatalossa” ja joutunut toetamaan moniakin karkeita virheitä, kun amatöörisuuruus ja suuri raha sekä omahyväisyys yhdistyvät talohaaveen toteutuksessa. Diskreettisyyssyistä en kerro, keiden taloja ne olivat. Myös niissä omistaja pullisteli itse suunnitelleensa. No, se sallittakoon. On myös nähty, kuinka tontti on ostettu upean maiseman takia – ja huonolla suunnittelijanvalinnalla pilattu koko se maisema. Terve menoa vaikkapa Saimaalle.

      Tykkää

  1. upeita kohteita – ja kaikkea muuta kuin tavanomaisia. Jo lähtöasetelmaan valveutunut tilaaja ja maineikas arkkitehti. Myöskään ei voi olla eri mieltä siitä, ettei kukaan palkkaa maineikasta arkkitehtia puhtaaksipiirtäjäksi. Tokkopa mainitut nimimiehet tähän suostuisivatkaan.

    Kuten itsekin mainitset, erilaisia arkkitehti-rakennuttaja suhteita on olemassa (tyyppitalot, myyntiin gryndaava, oman unelmatalon suunnittelija..). Tähän mennessä olemme samaa mieltä. Mikä sitten on yleisen yhteistyösuhteen muoto .. varmaan jotain puolivälistä, siitä on ainakaan turha väitellä pidempään.

    Kuitenkin muukin kuin arkkitehti voi hyvin pitkälti suunnitella pientalon ja tällainenkin toteutus voi toteuttaa rakennuttajan tavoitteet (oli se sitten unelmatalo juuri itselle, tai myytäväksi parhaalla mahdollisella tuotolla), vaikkei se tuottaisikaan erityisen korketasoista arkkitehtuuria. Pientaloista puhuttaessa tässä ei kuitenkaan yleensä aiheuteta merkittäviä ulkoishaittoja.

    Mistä mielipiteenvaihto lähti liikkeelle oli Ylösen toiminta ja siitä kirjoitettu lehtijuttu. Tähän liittyen toistan aiemman kommenttini:

    1) Siinä että ko lehtijuttu on kirjoitettu ei ole mitään epätavanomaista suhteessa median toimintalogiikkaan. Julkisuuden henkilöt ja heidän tekemisensä kiinnostavat lukijoita, siksi niistä kirjoitetaan. (En aseta tätä nyt oikein/väärin tai hyvä/paha akselille)

    2) Vihjas lehtijutuksi naamioidusta tv-ohjelman mainoksesta ei päde, sillä lehtijuttu ja ohjelma jota tuodaan esille kilpailevissa mediayhtiöissä. Myöskään sisällössä ei mitään epätavanomaista, ainahan näyttelijä/muusikko osastoa haastatellaan siinä yhteydessä kun heiltä uusia julkaisuja tuloillaan ja näitä haastatteluissa markkinoidaan

    3) Jutussa ei räikeitä asiavirheitä, ylönen ei nimitä itseään arkkitehdiksi ja tuodaan esiin että tarvitaan pätevät suunnittelijat mukaan hankkeeseen

    4) Myöskään Ylösen rakennus- tai suunnittelupalveluiden tarjoamisessa ja alan firman perustamisessa ei mitään väärää. Kyllä markkinat näyttävät riittävätkö taidot ja osaaminen. Itse uskon, että mahdollisuuksia on myös harrastus ja kokemuspohjalta, ei niinkään sillä että tuottaisi tuon tyylisuunnan sisällä merkittävää arkkitehtuuria, vaan asuntojen ominaisuuksien ja ylipäänsä tuon tyylisuunnan asuntojen saataville tuomisen kautta. Valveutuneen tilaajan ja maineikkaan arkkitehdin väli ei kuitenkaan ole se markkinarako johon suosittelisin tähtäämään. Mutta valtaosa asunnoista tuotetaan aivan eri lähtökohdista ilman maksavan/muuttavan asiakkaan osallistumista suunnitteluun

    Tykkää

  2. Asuntosuunnittelussa on parasta tietynlainen ylepätevyys. Ihmisten itselleen ja elämänsä kehyksisksi haluama oma talo on taas hieman eri asia – mutta liialliset yksilöllisyydet tekevät talosta vaikean myydä edelleen.

    On myös täysin paukapäisiä tlaajia, jotka eivät ymmärrä omaa parastaan. Tein kerran Kauniaiseen kahden perheen pientalokokonaisuutta, jossa toisen perheen poika soitti trumpettia. Äiti ei ymmärtänyt, että on aika hölmöä tehdä ratkaisu, jossa pojan huone avautuu suoraan avoimiin ja tilaviin olo- ja ruokailutiloihin. Alun perin taloa luonnostellut tomiston omistaja oli hutaissut työstettäväksi ensimmäsen luonnoksen ottamatta selvää, millaksesta perheestä oli kyse. Mutta tilaajan asenne oli omituinen: rouva sanoi korskeasti, että ”mehän se maksetaan” – eli käytännössä puoliso. Minulla meni runsaasti työaikaa selittää, että eläminen siten että kaikki äänet kuuluvat kaikkialle – myös se trumpetin harjoittelu – tekee perheen elämästä käytännössä helvettiä, tai ainakin stressaavaa. Usein arkkitehdilta kuluu kamalasti työaikaa tällaisille omahyväisille tilaajille vakuutteluissa.

    HS:n artikkeli oli näkemuykseni mukaan kirjoitettu hieman siihen sävyyn, ette oikeilla arkkitehdeilla, siis koulutetuilla, ole mitään virkaa kun muusikot ja muut julkkikset hoitavat homman tuosta vaan – vaikka toki ammattilasiin turvautuen. Kun talon suunnitteluun menee ”avustavalta” arkkitehdlta 700 tuntia eivätkä ne edes riitä, on pelkästään hänen palkkionsa siinä tapauksessa oltava kymmeniä tuhansia euroja.

    Tykkää

  3. Lopputulos pientalorakentamisessa on usein rakennuttajansa näköinen – (välillä) hyvässä ja (useammin) pahassa. Kts aiempi mielipiteeni pientalorakentamisen keskimääräisestä tasosta.

    Paukapäiset asiakkaat jotka eivät ymmärrä omaa parastaan tuttu ilmiö kaikilla palvelualoilla. Itse olen tätä varsinkin autokorjaamolla, kun vainoharhaisesti epäilen löydettyjä lisäkorjaustarpeita korjaajan yrityksiksi myydä kalliita lisätöitä.

    Ymmärrän kritiikin sitä kohtaan että kannustetaan jättämään suunnittelija (joko arkkitehtiosastolla tai muilla tavoin osaamisensa osoittanut) ylipäänsä pois hankkeesta diy hengessä. Maallikkosuunnittelijoiden vyöryä markkinoille kuitenkin melko turha pelätä, sillä hankkeisiin aina tarvitaan myös pätevä suunnittelija lupakuvia ym. varten. Samaten maallikkosuunnittelijalla hyvin vaikea päästä alkuun sillä tilaisuuksia oman osaamisen osoittamiseen ei harrastuneisuudesta riippumatta juuri tarjolla (ellei sitten ensin rakennuta itselle omalla rahalla, jolloin todennäköisesti on jo jossain hyvin palkatussa työssä)

    Case Ylönen, lopputulokset ovat olleet ainakin omaan maallikkosilmään suht onnistuneita ulkonäöltään ja myyvinä tuotteina (ei vrt huippuarkkitehtuuriin vaan tavanomaiseen tasoon). Ulkopuolisena ei tietysti voi varmaksi sanoa miten työnjako arkkitehdin ja ylösen välillä on tarkalleen mennyt, mutta täysin mahdollista on että kohteet (pientalot) todellakin ovat pitkälti ylösen itse suunnittelemia.

    Aiemminkin jo kommentoin että suunnittelijavetoiselle rakentamispalvelulle olisi varmasti markkinaa ja siinä se Ylösenkin sauma voisi olla. Pienellä googletuksella näköjään löytyi jo suomestakin (mm settle, plusliving) – mutta ei muuta kuin sekaan vaan, uskon vakaasti että on kasvava markkina jossa edelleen tilaa

    Kiitokset mielipiteen vaihdosta ja pahoittelut hieman kärkkäästä avauskommentista.

    Tykkää

    1. No hätä, parahin TYÖLÄINEN. Arkkivahtina pidän oikeutena esittää mielipiteeni tai pikemminkin kokemukseen perustuvat näkemykseni niitä pahemmin pumpuloimatta. Esittelemäni hieno kohde Vnahassakaupungissa, muutama siikko sitten on sellainen jossa arkkitehtitoimisto on pitänyt ohjat käsissään myös rakentajia ja tekijöitä valtessaan. Jälki on vakuuttavaa ja kohde on kamalan kiva ja linjakas. Tervetulo lukijaksi!

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s